c/o Workland
Keilaniementie 1, 02150 Espoo
Laskutustiedot:
Verkkolaskuosoite: 003710258339
Operaattori: Apix Messaging Oy (003723327487)
Sähköpostilaskut: 003710258339@procountor.apix.fi
Samaan aikaan lähes kaikilla on jo ymmärrys siitä, että tekoälyyn on pakko tarttua, jottei jää kehityksestä jälkeen. Vaikka tekoälyjuna onkin jo täydessä vauhdissa, vielä ehtii hypätä kyytiin.
Vaikka tekoälyjuna onkin jo täydessä vauhdissa, vielä ehtii hypätä kyytiin.
Käyn tässä blogitekstissä läpi viisi askelta, joiden avulla pääset liikkeelle tekoälyn kokeilussa, esimerkiksi ottamalla tekoälyagentin käyttöön. Ja jos et ole kuullut ennen tekoälyagenteista, voit lukea niistä lisää tästä.
Tekoälyn käyttöönotto ei ole vain tekninen harjoitus, vaan kuten kaikki muukin liiketoiminnan kehittäminen: projekti, jolla pyritään edistämään ihmisten tekemää työtä.
Ensimmäinen ja ehkä tärkein askel onkin varmistaa, että niin johto kuin työntekijätkin sitoutuvat hankkeeseen. Johdon on ymmärrettävä, että tekoälyyn panostaminen on liiketoiminnan kehittämistä siinä missä mikä tahansa muukin investointi. Se ei välttämättä tuota välittömiä tuloksia, mutta voi tuoda merkittävää kilpailuetua pitkällä aikavälillä.
Työntekijöiden hyväksyntä voi usein olla jopa helpompi saavuttaa. Kun he näkevät konkreettisesti, miten tekoäly vähentää manuaalista työtä tai parantaa työn sujuvuutta, he ymmärtävät sen hyödyt nopeasti. Tärkeää on ottaa henkilöstö mukaan heti alkuvaiheessa – ei vasta valmiin ratkaisun käyttöönotossa. Kun työntekijät saavat itse olla mukana miettimässä, missä tekoälyä voitaisiin hyödyntää, syntyy sitoutumista ja oivalluksia.
Samalla on tärkeää hallita odotuksia. Tekoäly toimii jo nyt erinomaisesti monissa käyttökohteissa, mutta toisissa sen kyvykkyydet eivät vielä ole aivan valmiita. Kehitys on kuitenkin niin nopeaa, että jo muutamassa kuukaudessa tilanne voi muuttua merkittävästi.
Tekoäly ei ole ratkaisu kaikkeen, eikä sen käyttöönottoa kannata perustella teknologian itsensä takia. Sen sijaan liikkeelle kannattaa lähteä liiketoimintalähtöisesti: Mitkä ovat yrityksen tavoitteet? Mikä estää pääsemästä niihin? Missä kohdassa prosessia syntyy eniten kitkaa, virheitä tai ajanhukkaa?
Hyvä ensimmäinen askel on valita rajattu, selkeä käyttökohde, johon tekoälyllä voidaan tuoda nopeita ja mitattavia hyötyjä. Työntekijät ovat tässä avainasemassa. He tietävät parhaiten, mitkä työvaiheet ovat toistuvia, manuaalisia tai turhauttavia. Kokemuksemme mukaan esimerkiksi puolen päivän workshop, jossa työntekijät miettivät ryhmissä tekoälyyn sopivia käyttökohteita ja esittelevät ne johdolle, voi tuoda yllättävän paljon ideoita ja näkemyksiä.
Työntekijät ovat tässä avainasemassa. He tietävät parhaiten, mitkä työvaiheet ovat toistuvia, manuaalisia tai turhauttavia.
Tärkeintä tässä vaiheessa on ymmärtää, että kaikkea ei tarvitse – eikä pidä – yrittää ratkaista kerralla. Pilotti kannattaa valita niin, että se on riittävän yksinkertainen toteuttaa mutta samalla tuottaa konkreettista hyötyä ja oppia jatkoa varten.
Tekoäly tarvitsee toimiakseen dataa, ja usein juuri dataan liittyvät kysymykset muodostuvat työläimmäksi osaksi ensimmäisessä projektissa. On ymmärrettävä, mitä dataa tekoäly tarvitsee toimiakseen, mitä dataa yrityksellä on jo saatavilla ja missä muodossa se on. Usein data on hajallaan eri järjestelmissä tai pahimmillaan työntekijöiden omilla koneilla tallennettuna erilaisiin dokumentteihin.
Usein juuri dataan liittyvät kysymykset muodostuvat työläimmäksi osaksi ensimmäisessä projektissa.
Esimerkiksi jos tavoitteena on kehittää tekoälyratkaisu asiakkaiden prospektointiin, on ensiksi ymmärrettävä, millä kriteereillä asiakkaita prospektoidaan. Tämän jälkeen on selvitettävä, mistä tässä käytettävä data löytyy. Jos kyse on tulevaisuuden asiakkaista, ei tätä dataa ole usein yrityksellä itsellään, vaan se on tuotava ulkoisista järjestelmistä.
On tärkeää selvittää, miten tarvittava sisäinen ja ulkoinen data saadaan kerättyä yhteen paikkaan ja käsiteltyä sellaiseen muotoon, että tekoäly voi hyödyntää sitä. Kun tämä vaihe on kunnossa, ollaan usein jo yli puolivälissä koko hanketta.
Kun data on kunnossa ja ensimmäinen käyttötapaus valittu, on aika ottaa tekoäly käyttöön. Yllättävää kyllä, tämä vaihe on monesti teknisesti helpoin osa koko prosessia. Ensin tarkennetaan, mitä tekoälyn halutaan konkreettisesti tekevän ja tunnistetaan mahdolliset riskit tai rajoitukset.
Sen jälkeen rakennetaan ensimmäinen versio ratkaisusta ja testataan sitä pienessä, rajatussa ympäristössä. Palautteen perusteella mallia kehitetään ja viimeistellään ennen tuotantoon siirtymistä. Tärkeää on varmistaa, että tuotantovaiheessa kerätään järjestelmällisesti kokemuksia ja havaintoja, joita voidaan hyödyntää jatkokehityksessä.
Ensimmäisen käyttöönoton jälkeen yrityksellä on käsissään arvokasta kokemusta siitä, miten tekoäly toimii käytännössä. Tämä on hyvä hetki katsoa ympärille ja miettiä, missä muualla samoja periaatteita voitaisiin hyödyntää. Sivutoimintojen tai rinnakkaisten prosessien automatisointi onnistuu usein nopeammin ja helpommin, kun perusrakenteet ja osaaminen ovat jo olemassa.
Tekoälyn käyttöönotto on usein itseään vahvistava sykli: onnistuneet kokeilut rohkaisevat uusiin avauksiin, ja hyötyjen kasvaessa myös organisaation sitoutuminen ja ymmärrys syvenevät.
Tekoälyjuna ei ole enää lähdössä – se on jo täydessä vauhdissa. Jäljelle jää kysymys: hyppäätkö kyytiin nyt, vai vasta sitten, kun kilpailijat ovat jo monta asemaa edellä? Täydellistä hetkeä ei ole, mutta ensimmäinen askel kannattaa ottaa mahdollisimman pian.
Täydellistä hetkeä (tekoälyn käytön aloittamiselle) ei ole, mutta ensimmäinen askel kannattaa ottaa mahdollisimman pian.
Tärkeintä ei ole se, että kaikki menee täydellisesti heti ensimmäisellä yrittämällä, vaan se, että lähdetään liikkeelle. Jokainen kokeilu, onnistuminen ja oppi vie organisaatiota eteenpäin. Ja mitä nopeammin opit alkavat kertyä, sitä valmiimpi yrityksesi on hyödyntämään tekoälyn täyden potentiaalin.
Jos haluat jutella lisää tekoälyn käytön aloittamisesta organisaatiossasi, varaa tästä aika kalenteristani ja jutellaan lisää!
Lisää tekoälystä:
Kauppiailla ja osastovastaavilla on merkittävä vaikutus päivittäistavarakaupan tuotteiden myyntiin: mitä tuotteita otetaan valikoimaan, millaisen hyllypaikan ne saavat ja millaisia kampanjoita kaupassa tehdään. Pelkästään Keskon päivittäistavarakauppoja on Suomessa yli 1200 kappaletta. Kun tähän lisätään myös muut ketjut, ollaan nopeasti FMCG-yrityksen myyntijohtajan päänsäryn ytimessä: kuinka tämä kokonaisuus saadaan hallintaan?
Myynnin vanha viisaus määrä-suunta-laatu pätee myös päivittäistavarakaupan myynnissä.
Myynnin vanha viisaus määrä-suunta-laatu pätee myös päivittäistavarakaupan myynnissä. Jos määrää ei voi kasvattaa (ainakaan ilman riskiä siitä, että myyjän ajokortti päätyy poliisin haltuun pitkäksi aikaa), on keskityttävä suuntaan ja laatuun. Näissä osa-alueissa onneksi piilee valtavasti potentiaalia myynnin kasvattamiseen.
Perinteisesti kenttämyyjillä on ollut käytössä tutut reitit, joita on ajettu niin uskollisesti, että reitin voi ajaa läpi seuraamalla tiehen syntyneitä ajouria. Myyjien ajankäyttöön voi pyrkiä vaikuttamaan asettamalla tapaamistavoitteita ja jakamalla nämä esimerkiksi niin, että jakson aikana on käytävä x määrässä supermarketteja ja y määrässä pienempiä kauppoja.
Tämä ei vielä ole älykästä ajankäyttöä. Myyntikäyntejä ja niiden sisältöjä ohjaavat ennemmin tuotteet kuin tulospotentiaali. Dataa on kuitenkin saatavilla esimerkiksi Keskolta ja S-ryhmältä, ja tämä data kertoo, mitä missäkin kaupassa myydään. Ja ehkä vielä tärkeämpää: mitä ei myydä.
Suunnittelu perustuu silloin siihen, missä liikkeissä on suurin potentiaali kasvattaa myyntiä.
Sen sijaan, että myyjät suunnittelevat reittinsä vanhojen tottumustensa pohjalta, voidaan reitit suunnitella järjestelmän avulla esimerkiksi viikkotasolla. Suunnittelu perustuu silloin siihen, missä liikkeissä on suurin potentiaali kasvattaa myyntiä. Tarvittaessa suunnittelu voidaan tehdä jopa päivätasolla, mikäli tulee vastaan tilanteita, jotka vaativat nopeaa reagointia.
Entä ne pienet kaupat, joissa myyjät eivät koskaan ehdi käydä?
Nämä voidaan hoitaa esimerkiksi markkinoinnin automaation avulla lisäämällä viestintäkanavia pelkkien myyjän käymien keskustelujen lisäksi digitaalisiin kanaviin (sähköpostit, tekstiviestit, WhatsApp jne.). Näin myynnillisten aktiviteettien määrää voidaan moninkertaistaa ilman uusien myyjien palkkaamista. Tämä on kätevää esimerkiksi uutuustuotteiden lanseerauksessa tai vanhaksi menevien erien myynnissä. Mutta lisää tästä aiheesta joku toinen kerta (tai varaa aika kalenteristani, niin kerron mielelläni lisää).
Kun myyjän reitti on suunniteltu ja hän istuu kauppiaan tai osastovastaavan edessä marketissa, mikä on tapaamisen sisältö? Sen sijaan, että kauppiaalle maistatetaan uutuuksia ja tarjotaan kivoja POS-kampanjoita ja tukia, myös tämä tapaaminen voidaan pohjata dataan.
Kauppiasta kiinnostaa ennen kaikkea tuloksen tekeminen. Datan avulla myyjällä on selkeä ymmärrys esimerkiksi siitä, mitä tuotteita samankokoisissa ja vastaavan demografian asiakkaita palvelevissa kaupoissa myydään. Myyjä voidaan varustaa dataan pohjautuvilla, huomattavasti vahvemmilla myyntiargumenteilla. Kauppiaskin oppii arvostamaan myyjää, joka tuo hänelle lisää rahaa.
Kauppiaskin oppii arvostamaan myyjää, joka tuo hänelle lisää rahaa.
Kun tapaamiset muuttuvat tuotteiden maistattelusta datan pohjalta käytyihin keskusteluihin myynnin kasvattamisesta, monissa tapauksissa voidaan siirtyä myös etätapaamisiin, jolloin määrää voidaan lisätä.
FMCG-liiketoiminta ei ole helppoa. Kauppoja on valtavasti, ja menestys riippuu viime kädessä siitä, saako tuotteet kaupan hyllylle. Jos myyjä pystyy osoittamaan kauppiaalle tai osastovastaavalle, että tietyt tuotteet käyvät hyvin kaupaksi vastaavissa kaupoissa, ei kauppiaalla ole mitään syytä olla ottamatta tuotetta myyntiin.
Dataa on saatavilla runsaasti, mutta iso haaste on saada data hyötykäyttöön. Kuinka esimerkiksi Keskon ja S-ryhmän data saadaan sellaiseen muotoon, että myyjät voivat suunnitella ajankäyttöään ja myyntitapaamisiaan sen pohjalta?
Tätä aihetta käsittelimme käytännössä tiistaina 29.10. järjestetyssä tapahtumassa, jonka tallenteen voit katsoa täältä. Käytännön esimerkkien lisäksi paikalla on Raision Country Director Finland & Baltics Jouni Aura, joka kertoo, miten he ovat onnistuneet kasvattamaan peittoprosenttiaan.
Haastan sinua kääntämään ajatuksen ylösalaisin: jos läpimenoprosenttisi on 40 %, niin silloin 60 % myyntityöstäsi ei tuotayhtään mitään. Paljonko myyntitiimisi myyntitulokset kasvaisivat, jos tarjousten läpimeno paranisi kymmenellä prosentilla?
Meitä on moneen junaan, ja olen vuosien mittaan havainnut, että yritykset asettavat mitä erilaisempia mittareita omalle myynnilleen. Osa käyttää mittareista saatua dataa myyntinsä johtamiseen, osa ei.
On olemassa kuitenkin yksi yhteinen mittari, joita lähes kaikki käyttävät: tarjousten läpimenoprosentti.
Tiedätkö muuten, mikä on tutkitusti yleisin läpimenoprosentti? CSO Insightsin mukaan rapakon takana liikutaan noin 47 %:n keskiarvossa, mutta toisaalta tutkimuksessa painotetaan, että huomattavan moni yritys yltää parempaan – ja jälleen merkittävän moni jää reilusti tämän alle.
Syy tähän johtuu yleisesti siitä, että samaan läpimenoprosenttiin lasketaan onnellisesti sikin sokin kaikenlaiset tarjoukset – olipa kyse sitten uutuustuotteista, tarjouksesta vanhalle tutulle asiakkaalle tai tarjouksesta täysin uudelle asiakkaalle. Todennäköisyys tarjouksesi läpimenemiselle on lähtökohtaisesti erilainen näissä kaikissa tilanteissa.
Kun tämän sekamelskan siivoaa, niin tulos on yleensä tämä: yhdellä myyjälläsi on säännönmukaisesti parempi tarjousten läpimenoprosentti kuin toisella.
Myyjä voi siis omalla toiminnallaan huomattavastikin vaikuttaa siihen, meneekö tarjous läpi vai ei.
Tämä on myös helpoin kohta, jossa myyntijohtajana voit parantaa myyntituloksia. Jos panostat hieman aikaasi ja vaivaasi, voit sparrata myyjiesi eri myyntimahdollisuuksia ennen kuin he lähettävät tarjouksien asiakkaalle. Ai miten niinennen tarjousta? Monissa tutkimuksissa asiakkaat tunnustavat, että he ovat jo 60 %:n todennäköisyydellä valinneet suosikkitoimittajansa siinä vaiheessa, kun he ovat edenneet ostamisessaan tarjouspyyntövaiheeseen.
Tässä on sinulle 6 käytännön asiaa, joita voit vahvistaa ENNEN tarjouksen jättämistä ja siten kasvattaa tarjouksen läpimenon todennäköisyyttä.
Miten suuri on asiakkaan tuska omassa liiketoiminnassaan? Myyjän tärkein tavoite on ratkaista asiakkaan ongelmia. Asiakastapaamisen ainoa tavoite on päästä jyvälle siitä, mistä kohtaa asiakkaan kenkä puristaa tai minkä ongelman hän haluaa ratkaista.
Tee näin:Tutustu ennakkoon asiakkaaseesi ja hänen toimialaansa, niin saat vinkkejä siitä mitä kysyä. Mikä on hänen suurin tuskansa? Mikä on hänen toimialansa isoimpia kipukohtia? Esitä järkeviä kysymyksiä nykytilasta ja kysy mitä hän siinä haluaisi parantaa. Mikä estää tavoitteen saavuttamisen? Kuuntele aktiivisesti ja tee sen perusteella tarvekartoitus, eli diagnoosi siitä mistä kipu johtuu.
Älä tee näin: Mene paikalle vetämään 50 minuutin yritysesittely, jossa esittelet yksinpuheluna kaikki mahdolliset palvelunne tai tuotteenne ja kerrot miten hyviä olette. Kysy lopuksi mitä tuotteista tai palveluista asiakas tarvitsee ja sen jälkeen jätät tarjouksen kyseisistä tuotteista ja palveluista.
Miksi tämä parantaa tarjouksen läpimenoa? Mitä isompi kipu, sitä kovempi tarve asiakkaalla on tehdä asialle jotain – heiltä löytyy siis ”compelling reason to act”.
Selvitä ketkä kaikki asiakkaalla osallistuvat päätöksentekoon. Jokainen myyjä tietää, että hänen tapaamansa henkilö ei välttämättä ole se, joka lopullisen osto- tai hankintapäätöksen tekee – saati ainoa päätöksentekijä. Sen sijaan päätökseen saattaa toimialasta tai yrityksestä riippuen osallistua jopa kahdesta kymmeneen ihmistä, jotka edustavat täysin eri osa-alueita ja heidän kiinnostuksen kohteensa tarjoamassasi ratkaisussa vaihtelee.
Tee näin:Kartoita kysymyksillä, keitä päätöksentekijät ovat. Vaikuta heihin tavalla tai toisella niin, jotta kuulet heidän tuskansa ja mielipiteensä ja pidät huolen, että he uskovat sinun voivan auttaa kyseisessä asiassa.
Älä tee näin: Oleta, että tämä yksi tapaamasi henkilö voi halutessaan asiasta päättää. Et jaksa selvittää, kenen muun täytyy ostopäätös hyväksyä, mistä budjetista raha sinun palveluasi varten otetaan tai kellä on suurin vaikutus ostopäätöksen syntymiseen.
Kukaan ei halua tuhlata yrityksen rahoja turhuuksiin. Selvitä, näkeekö asiakkaasi sinun tuovan liiketoiminnan hyötyjä heille vai ei. Olet tietysti itse sitä mieltä, että juuri sinä olet paras vaihtoehto asiakkaallesi – mutta jos asiakas ei ole samaa mieltä, olet heikoilla jäillä.
Tee näin:Rakenna yhdessä asiakkaasi kanssa ”business case”. Toisin sanoen suunnitelkaa, miten tarjoamasi ratkaisu hyödyttää asiakasta. Sen tulisi vastata kysymykseen: Jos tämä ja tämä syy ongelmalle (kivulle) saadaan ratkaistua, niin millainen vaikutus sillä olisi liiketoimintaan – euroissa?
Älä tee näin: Totea, että ratkaisusi on laadukas, mutta et osaa sanoa miten se vaikuttaa asiakkaasi liiketoimintaan. Kukaan ei ole kiinnostunut sinun mielipiteestäsi omasta erinomaisuudestasi – osoita tuomasi arvo asiakkaalle – numeroilla.
Mitä asiakas haluaa ostaa? Millainen visio hänellä on siitä, mikä ratkaisisi heidän ongelmansa? Kuinka lähellä se on sinun ratkaisuehdotustasi? Pääkipuun yksi haluaa Buranaa, toinen Aspiriinia, kolmas akupunktiota ja neljäs hartiahieronnan. Mitä sinulla on myynnissä?
Tee näin:Selvitä kysymyksillä, mistä asiakkaan mielestä ”kipu” johtuu. Rakenna taitavasti kipuun ”keiloja” (eli syy-seuraussuhteita), jotka tiedät pystyväsi ratkaisemaan. Miten? Kysymällä oikeita asioita johdattelevilla avoimilla kysymyksillä. Tässä kohtaa hyvä toimialatuntemus tai ennakkovalmistautuminen on kultaakin kalliimpaa. Sen jälkeen heitä suolaa haavoihin ja pahenna kipua. Mihin kaikkialle muualle organisaatiossa tällä on vaikutuksia, jos tilannetta ei saada parannettua? Tämän jälkeen kysy asiakkaalta, miten he ovat ajatelleet ratkaisevansa ongelman ja kuuntele vastaus. Esitä seuraavaksi ”keila” kerrallaan ideoita siitä, miten ”keila” kaadetaan. Kaikki ne ideat, jotka asiakkaasi hyväksyy, hän on valmis ostamaan. Ostovisio kohtaa myyntivisiosi.
Nyt tiedät millainen tarjous kannattaa tehdä. Voit jopa testata ideaa rakentamalla ”tarjouksen ilman hintoja” ja käymällä idean asiakkaan kanssa läpi. Saat hyvää palautetta siitä, miten asiakas kokee ehdotuksesi ennen lopullisen tarjouksen jättämistä.
Älä tee näin: Oleta, että kyllä asiakas ymmärtää tarvitsevansa juuri minun ratkaisuani juuri tarjoamassani muodossa, koska olette niin hyviä ja parempia kuin muut.
Oletko perillä siitä, miten asiakkaallasi on tapana ostaa tuotteita tai palveluita?
Asiakaslähtöinen myynti on yksinkertaisimmillaan sitä, että tiedät miten asiakkaasi ostaa. Tunnet ostamisen prosessin eri vaiheet ja osaat ottaa sen perusteella eri päätöksentekijät huomioon.
Usein näen tilanteita missä esimerkiksi CRM:ssä ollaan jo tarjousvaiheessa, vaikka todellisuudessa asiakas on vasta miettimässä ensi tilikauden budjettejaan.
Tee näin:Selvitä asiakkaan ostoprosessi. Mitä tapahtuu milloinkin? Miksi? Ketkä ovat mukana päätöksessä? Käsittele asiakkaan erilaiset huolenaiheet ostoprosessin eri vaiheissa. Muista myös kontrolloida ostaminen loppusuoralla. Mitä asiakkaan puolella tapahtuu tarjouksen jättämisen jälkeen, milloin, kenen kanssa?
Älä tee näin: Jää odottelemaan tilausta tarjouksen jättämisen jälkeen, tietämättä mitä asiakkaan päässä tapahtuu seuraavaksi.
Erinomainen myyjä ymmärtää, että asiakas ei ole tyhjä astia, jonka voi vain täyttää erinomaisella myyntipuheella. Jokaisella asiakkaallasi herää erilaisia kysymyksiä, epäilyksiä ja vasta-argumentteja ratkaisustasi. Jos et tiedosta ja ratkaise näitä huolia, asiakas jää usein epävarmaksi ja vastahakoiseksi.
Tee näin:Kartoita etukäteen, mikä asiakasta voi jäädä kaihertamaan ratkaisussasi. Mieti millaisia vastaväitteitä hän saattaa esittää. Tee havaintoja hänen persoonallisuudestaan ja mieti miten se vaikuttaa tilanteeseen. Valmistaudu asiakkaan huoliin miettimällä valmiita, hyviä vastauksia. Kysy suoraan jäikö jokin epäilyttämään asiakasta ratkaisussasi.
Älä tee näin: Oleta, että kyllä asiakas ymmärtää hienon myyntipuheesi perusteella tarjoamasi ratkaisun erinomaisuuden. Älä kuvittele, että hän nielee kaikki perustelusi pureksimatta.
Hyvä läpimenoprosentti ei ole kiinni myyjän karismasta, tai edes tuotteiden tai palveluiden erinomaisuudesta. Kaiken myymisen salaisuus on yksinkertaisesti asiakaslähtöisyys. Vaikka tätä sanaa on jauhettu niin monta kertaa viime vuosina, että se kuulostaa lähinnä puhki kuluneelta kliseeltä, on sekuitenkin paras kilpailuetusi ja myynnin valttikorttisi.
Tärkein neuvo, jonka voin myynnistä antaa on tämä: kun lopulta teet asiakkaallesi tarjouksen, sen pitäisi olla kuin kosinta. Tilanne toki jännittää, mutta tiedät kyllä varmuudella, mitä toinen sinulle vastaa. Hoida myynti niin hyvin, että tiedät asiakkaasi vastaavan sinulle kyllä.
Kun
niin voit varmuudella mennä sormuskaupoille jo etukäteen. Kun kontrolloit ostamista, hallitset myös myymistä.
Ja löytyy toki paljon muutakin keinoja, joiden avulla tarjousten läpimenoa voi parantaa – niistä lisää seuraavissa blogiteksteissä. Jos et malta odottaa siihen asti, niin ota yhteyttä. Keskustelen mielelläni myynnin kehittämisen keinoista kanssasi.
c/o Workland
Keilaniementie 1, 02150 Espoo
Laskutustiedot:
Verkkolaskuosoite: 003710258339
Operaattori: Apix Messaging Oy (003723327487)
Sähköpostilaskut: 003710258339@procountor.apix.fi